torstai 20. heinäkuuta 2017

Saimit Sorsakoskella

Siitä on kohta kymmenen vuotta, kun aloitin luovan kirjoittamisen ryhmän ohjaamisen Leppävirralla. Enää en ohjaa ryhmää, mutta meistä muodostui pysyvä porukka, Saimit.
Virallisen kurssituksen loputtua huomasimme, että ryhmä on niin yhteen nivoutunut, ettei hajoaminen tule kysymykseen. Saimin nimipäivä oli jotenkin sopivasti kalenterissa siinä kohtaa, johon suunnittelimme kesätapahtumaa. Saima Harmajan lisäksi mieleen tuli Eero Järnefeltin taulu Saimi kedolla. Siinä Saimi kellottaa pöpelikössä ja poutapilvet soutaa taivaalla.
Eero Järnefelt: Saimi kedolla

Ensimmäinen Saimi kedolla-tapahtuma järjestettiin Konnuksen kanavalla viisi vuotta sitten. Se oli ihan avoin tilaisuus ja paikalla oli parikymmentä osallistujaa. Osanottajat kirjoittivat Saimien tekemien  inspiroivien tehtävien avulla kukin omia juttujaan ja ne sitten purettiin.
Sen jälkeen Saimit ovat kokoontuneet enemmän tai vähemmän julkisesti. Tänä kesänä   Anja-Saimi kutsui meidät kotiinsa Sorsakoskelle. Sielläpä syntyikin varsinainen performanssi. Anja oli järjestänyt vintilleen valtavan määrän vaatteita, koruja, kenkiä ja kaikenlaista rekvisiittaa. Jokaisen piti pukeutua joksikin. 
Sitten ruokapöydässä Anja esitteli itsensä piiaksi, jolle oli jäänyt tämä Esterilän kartano, kun isäntäväki meni Pariisiin. Jokaisen piti ihan extempore siinä ruokapöydässä, oudot kamppeet päällä kehittää itselleen tilaisuuteen sopiva rooli. 
Oli siinä sekalainen seurakunta. Oli Niiskumuikkunen, Nuuskamuikkusen sisarpuoli, aikakoneella tullut tuohihattuun ja virsuihin pukeutunut savolainen alkuasukas suoraan kodasta, paronitar Wittenberg Saksasta sekä sekava joukko kartanon sukulaisia, vävyjä, tyttäriä, tätejä. Joukkoon oli eksynyt myös sanaton ja välillä jalaton mies.
Minä keksin olla Pariisista tullut Musta Venus, runoilija Baudelairen muusa. En muistanut siihen hätään B:n runoa ulkoa joten lausuin "mahtava peräsin ja pulleat purjeet".

Kuvan otti  Tuula Kumpulainen, joka ei siksi ole kuvassa.
Kartanon herkkuja a´la  Anja-piika

Kyllä ihmisen pitää leikkiäkin välillä ja Saimit sen osaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti