maanantai 14. joulukuuta 2009

Uusia kursseja

Nyt on kevään kurssit paperilla. Eikun kone jauhamaan vaan mainoksia ja tontut niitä levittelemään.
Oli pakko kehitellä jotain iloista ja positiivistä tämän syksyn synkkyyden vastapainoksi ja mistäpä se ilo muualta löytyisi kuin tästä ikiomasta naisen elämästä. Helmikuussa siis alkaa naisten kasvuryhmä, jossa tutkitaan naisena olemista ainakin tyttönä, äitinä ja isoäitinä. Ja kyllä me kevään aikana muitakin näkökulmia aiheesta kolutaan.
Toinen vähemmän innostava, mutta hyvin tarpeellinen ryhmä on Eroryhmä. Ei uskoisi, mutta sieltäkin vaan kummasti kaivellaan eväitä elämään. Ensin katsaus menneeseen ja sitten vaan täysillä tulevaa kohti! Vertaistuki kannattelee.
Jos ryhmät eivät houkuttele, on mahdollisuus tulla ihan kahdenkeskenkin pohtimaan elämän pulmia. Kirjoittamalla asiat hahmottuvat ja etsitään rivien välistä sitten niitä vastauskiakin.
Kotiapalvelu Verenpisaran viihtyisät tilat siis täyttyvät kirjoittavista kansalaisista ensi keväänä.
Kuitenkin ennen kaikkea tätä: Viitaniemen Seija, suuri guru alalla, tulee valaisemaan varkautelaisten tietämystä kirjallisuusterapiasta. Seijalla on näkemystä ja kokemusta alasta. Kaikki siis kirjastolle 27.1.klo.18.00!
Kun on tämä ikioma blogi niin on edes joku maksuton paikka, johon voi nämä asiat listata. Paitsi eihän nyt tämäkään ihan ilmainen ollut, mutta ne eurot on menneen kesän marjoja.

keskiviikko 9. joulukuuta 2009

... että sieppaa!

Onko yrittäjä eläkkeensä ansainnut?
Yhden naisen yritykseni tarjoaa palveluaan sekä julkishallinnolliselle yhteisöille että eri kokoisille yrityksille tuntihintaan. Luonnollisesti lisäsin laskuihin palkan sivukulut. Eräs julkishallinnollinen yhteisö ja osa yrityksistä pitää asiaa luonnollisena todeten menetelmän olevan heille edullinen, koska siinä säästyy hallinnolliset kulut eli heidän ei tarvitse käyttää työvoimaa sivukulujen laskentaan ja tilitykseen, koska minä yrittäjänä toimitan tilitykset eteenpäin. Erä suuri konserni ilmoitti, että heidän ei kuulu näitä sivukuja maksaa ja niitä ei saa laskuttaa. Kuitenkin sama konserni maksaa toiselle henkilölle (joka työskentelee verokortilla) samasta työstä samaa palkkaa samaan hintaan ja luonnollisesti maksaa siitä palkan sivukulut eli työntekijän eläkemaksun. Minun tapauksessani summat eivät ole suuria, mutta kuinka paljon me yrittäjät yleensä maksamme elämiseen tarkoitetusta palkastamme vielä omat eläkkeemme toisin kuin ns. verokortilla työskentelevät? Kuinka moni meistä pakotetaan hinnoittelemaan työmme niin, että eläketurvaan ei yksinkertaisesti liikene rahaa. Kuinka usein meitä painostetaan tekemään harmaata työtä? Pidetään rohkeasti huoli, että työmme hintaan sisältyy myös eläketurva, eikä yhteiskunnan tarvitse tukea meitä silloinkaan, kun olemme vanhoja.