torstai 1. joulukuuta 2011

Rakas päiväkirja


Marraskuu meni nyt niin vauhdilla, että oli jäädä kirjautumatta kokonaan tähän blogiin. Kun en nyt muuta keksi, niin kopsaanpa tähän sivun päiväkirjastani vuodelta 1962. Tässä siis historiaa ja elämänkirjoa 9-vuotiaan kynästä. Lastenlapsista on muuten hauska kuunnella otteita mummon päiväkirjasta.

Koulussa oli tänään hauskaa, pääsin istumaan AUNE HYVÖSEN viereen. On hauskaa kirjoittaa päiväkirjaa pitkästä aikaa. Odotan hartaasti joululomaa. Minua jännittää, saako isä partakoneen terän sopimaan koneeseen (isällä on sähköparranajokone). Mirja tulee ehkä tänä iltana viiden junalla kun ei kirjoittanut. Martta kävi viime pyhänä ja puhui Turun murretta. Martta on Turussa töissä. Hoitelin tänä päivänä nukkeani, sen nimi on MERVI LENITA. Tänään tuli postissa Apu lehti. Minä luin siitä Annelille sarjakuvat.
Minun mieleni on ollut tänään iloton.

Runo

Koulu sydämeni särkee vaan
kun laiskanmerkit tulee ikkunaan.
Ei ihmiselämä niin hyvää oo
niin kuin pienet lapset luuloo, joo.

Minusta elämä on suuri, joskus on suruja ja joskus iloja, minusta se on tylsää.
Tästä jatkan salakielellä SXY GAÄ JHHGZ33X ZVUU+8.

2 kommenttia:

  1. Ihana kirjoitus! Tästä tuli hyvä mieli. Kiitos!

    VastaaPoista
  2. Muistojen aarrearkun kansi avautui päiväkirjaotteestasi; isän partakone, Mirjan odotus viikonloppuisin, päivittäinen posti-Hannan odotus ja sitten tupatulvillaan NIIN IHANAA lehdentuoksua-siitäköhän johdatus sitten tulevaan uravalintaani-ehkäpä? Niin paljon muistoja päiväkirjassasi myös minulle, pikkusiskollesi. Kiitti.

    VastaaPoista