Kyllä otti koteloon, kun luin Suomen kuvalehden artikkelin Varkaudesta. Kylläpä luodaan kaupungista varsin negatiivinen kuva, vähän
samanlainen kuin taannoinen Jäniksen suvun jälkeläisen dokumentissa kotikaupungistaan Varkaudesta.
Siinähän näytettiin vain tyhjiä katuja ja suljettuja liiketiloja. Muistan myös
aikoinaan Oravikosken kylällä tunteita kuohuttaneen Maarit Tastulan dokumentin
Mikko Kuustosen kotikylästä, tästä Oravikoskesta. Ihan kuin kylä olisi kuollut
siihen, kun kaivos loppui ja Mikko Kuustonen muutti pois. Tänne oli juuri
muuttanut kaivosmiesten entisiin asuntoihin sieltä sun täältä uusia ihmisiä, jotka
innolla opettelivat rakastamaan uutta kotikyläänsä. Silloin sai Yle aika
timakan kirjeen silloiselta kyläyhdistykseltä. Maarit Tastulalta tuli anteeksipyyntö. Mutta Varkauteen. On tietenkin totta, että paperitehtaan
kutistuminen on raadellut kaupunkia, sen taloutta ja asukkaita. Elämisen mahdollisuudet
kutistuivat ja nuoret hakeutuvat muualle niin kuin mistä tahansa muualtakin
pieneltä paikkakunnalta. Ei se ole erityisesti Varkauden syy, että valtakunnan
rakennemuutos on sen suuntainen, että on pakko lähteä. Talouden luvut ovat toki
tärkeitä hyvinvoinnin mittareita, mutta ei ainoita. Tuohon artikkeliin olisin
mieluusti lisännyt positiivisena vastavoimana sen henkisen ilmapiirin, jonka
aistii täältä naapurinkin puolelta. Varkautelaiset ovat kulttuurimyönteisiä
ihmisiä. Sen huomasin, kun kävin Varkauden sairaalassa töissä viisi vuotta.
Työkaverit intoilivat teatterista ja muista menoista ja ainakin hoitoalan
ihmiset kauttaaltaan olivat hyvin valveutuneita. Luova ilmapiiri näkyi myös
työssä ja henkilökunnan yhteisissä tapahtumissa. Tanssittiin itämaisesti, pidettiin
piponlöysäyspäiviä ja järjestettiin muuta halpaa virikettä sekä itselle että
potilaille. Toki silloin 90-luvun alussa oli myös resursseja vähän enemmän kuin
tänä päivänä, mutta uskon, että asennetta ei niin vaan lama saa murtumaan. Olen
vuosia ohjannut erilaisia kirjoittajaryhmiä Varkaudessa. Ihan mahtavan luovaa
ja innostunutta porukkaa. Kyllä syntyi todella tasokasta runoa ja proosaa.
Varkaudessa on pieni, mutta tasokas teatteri ja kun Varkaus lähtee teatteriin,
matkasta otetaan kaikki irti, pukeudutaan juhlavasti ja osallistutaan
aktiivisesti teatteriyhdistyksen toimitaan. Varkauden museot on yksi niistä
21:stä museosta, jolle myönnettiin tänä keväänä Suomen kulttuurirahaston
Museovisio-hankerahaa. Tämä tuo ihan varmasta entistä enemmän museota tähän
päivään ja ulos seinien sisältä. Suloinen helmi Varkaudessa on TaidekeskusVäinölä ja sen kesäinen kansainvälisestikin tunnettu naivistinäyttely
oheisohjelmineen. Varkaus on ollut kasvupaikka useille taitelijoille ja heihinkin
voi tutustua tämän kesän näyttelyssä. Entäs Vekara-Varkaus, jokavuotinen, laaja-alainen
lastentapahtumaviikko. Onneksi noita lastenlapsia riittää, että pääsee
mummokin osallistumaan.
Emma soittaa kattiloilla Vekara-Varkaudessa joku vuosi sitten |
Eli tällainen mainospätkä naapurista tällä kertaa. Pysähtykäähän kuitenkin myös Leppävirralla, ainakin Unnukkaan! .. ja ostakee sieltä leipee....